Rakas koti-Suomi!

Heippa!

Kaksi päivää sitten saavuimme Helsinki-Vantaalle hyvin mielin, mutta pieni haikeus siinä oli, kun joutui jättämään todella mukavan perheen Saksaan :( Voisin hieman kertoa muutamista viimeisistä päivistä, kun en ole ehtnyt kirjoitella :D

Olimme melko iloisia kaverini kanssa kun päivämme alkoi loppua töissä, koska viimeisinä päivinä emme tehneet oikein mitään. Kävimme kuitenki katsomassa kilpailijaa ja teimme siitä vertailun meidän kauppaan. Viimeinen päivä töissä meni melko nopeasti, koska saimme tehdä jotain mikä olisi hauskaa; nooooh me lähdettiin sitten kiertelemään kauppaa ja katsomaan mitä ostettaisiin päivän päätteeksi, koska olimme saaneet 50 € lahjakortin kauppaan... Lopputuloksena oli kasa karkkia ja tuliaisia! Sekä ihka-ihana iPod touch, joka oli ihan pakko ostaa :D Kun päivä oli lopuillaan johtaja antoi meille mielettömän isot paketoidut lahjat, jossa sisällä oli joku ihme hiippalakki ja bayerin huivi sekä pinssi. Saatuamme lahjat ojensin johtajalle vielä Fazerin sinisen suklaa rasian kiitokseksi. Oli muuten melko näky, kun raahasimme lahjoja ensin bussiin ja sitten U-bahniin :D





Samana päivänä lähdin perheen kanssa Olympiapuiston torniin katselemaan Müncheniä yläilmoista, ja oli muuten mielettömät näyt! :D Ensin menimme hissillä ylös 7 m/s (tuntui korvissa melko kauhelta ;))

Kävimme samalla reissulla katsomassa myös Nymphenburgin linnaa, joka oli tooooodella pitkä! Illalla menin perheen kanssa syömään italialaiseen ravintolaan (lasagne oli ÄLYTTÖMÄN hyvää!!) :D Siitä lähdimme katsomaan muita suomalaisia kaupunkiin, joka ei kauaa kestänyt kun väsytti niin paljon :D

Lauantai päivä menikin aika hyvin pakatessa (siis ängetessä) tavaroita matkalaukkuun ja tietysti menimme kaupunkiin käymään vielä viimeisen kerran... Illalla lähdimme sitten perheen kanssa kohti lentokenttää ja tapasimme muut ja menimme lähtöselvitykseen (jossa paljastui, että painava matkalaukkuni painoi sitten 27,3 kg):D... Oli tosi haikeaa mennä turvatarkastuksesta läpi kun tiesi, ettei näe perhettä vasta kun neljän kuukauden päästä :D

Lento meni hyvin ja nopeasti, kun odotti, että kohta ollaan taas kotona ja kuusi viikkoa on mennyt nopeasti! :D

Kiitos ja näkemiin!

E

Kaksi kärpästä, yhdellä iskulla ;)

Servus!

Täällä sitä taas ollaan ja TASAN viikko siihen, että suomalaiset lähtee kohti koti-Suomea! Toisaalta haluaisin lähteä jo, ja toisaalta en, koska perhe on niin mukava ja olisi vielä niin paljon nähtävää :D Ei voisi uskoa, että on kulunut 5 viikkoa ja vielä se, että olisi mennyt näin nopeasti ja vielä yksi jäljellä!!

Onneksi nyt on kuitenkin ostettu lämmin takki - Suomen kylmiä talvia varten ja parit kengätkin ;) Yhtenä päivänä talomme lämpömittari näytti +20 astetta ja ajattelin sen olevan rikki - mutta ei, ihan oikeaa se näytti :D Melko mukava lukema verrattaen Suomen -5 asteeseen :D:D Eli siis ei ole ikävä Suomen säätä vielä :D

Tänään kävimme Itävallassa perheen kanssa, joka siis tarkoitti 300 km istumista autossa, mutta näkymät olivat sen arvoiset. Lämpömittari näytti +13 astetta :D


Eli siis Alppeja on nähty edestä ja takaa, ympäriämpäri :D

Itävalta ei nyt hirveästi poikennut Saksan maisemista. Huomenna eli sunnuntaina olisi tarkoitus mennä (jos aikaa riittää ennenkuin aurinko laskee) Olympiaparkin torniin tai sitten kiertoajelu bussilla ympäri :D

Ainiin ja töissä tällä viikolla: ei tapahtunut yhtääääään mitääään, paitsi että kävi:D Loppu viikko sitten istuttiin kaverin kanssa konttorissa ja tehtiin meidän kotiläksyä, jossa kerrottiin kaikkea pikkutietoa yrityksestä :) Vielä kokonaiset 5 päivää töitä, ja ne menevät sitten varmaan kotitehtävän tarkastukseen johtajan kanssa (joka siis puhuu melko huonoa englantia, ja eikä varmasti ymmärrä tehtävästä yhtään mitään) :D:D

Tällainen lyhyt blogi tällä kertaa! Hopediere!

E

Se lähestyyy...

Hopediere!

Tästä päivästä lähtien on enää 16 päivää (eli 11 työpäivää) aikaa olla täällä kauniissa Münchenin kaupungissa ennenkuin joudumme lähtemään kohti koti-Suomea... Toisaalta voisin olla täällä kuinka ja kauan, mutta pieni osa minusta kaipaa Suomen rauhaisaa oloa.

Kolmessa viikossa on tullut pieniä ärsykkeiden kohteita: esim. julkinen liikenne, jolla siis tällä kertaa tarkoitan u-bahnia, joka on ärsyttävän täysi melkeimpä joka kerta ku siihen astuu (eipä ihme ku miljoona ihmistä sitä päivittäin käyttää :)).

Yhtenä päivänä n. klo 17 olin menossa "kotia" päin ja olin hyppäämässä U2-bahniin (jolla siis pääsen kotiin), kun metro lähestyi huomasin kuinka täysi se oli, joten päätin jättäää siihen menemisen ja mennä seuraavalla - MUTTA kuinkas ollakkaan sekin oli aivan täysi, mutt kotio sitä oli päästävä, niin päätin sitten mennä sillä. Kaiken lisäksi perääni tulee kaks hieman vanhempaa naisen henkilöä, jotka alkavat nauramaan (kovalla äänellä) siellä täpötäydessä metrossa ja huomasin jo muiden ihmisten katseista "hei lopettakaa jo!" :D Onneksi matkaa oli vain muutama pysäkki, joten pääsin siitä sitten.



Kuvassa on Münchenin U-Bahn kartasto :D eli siis hämähäkinseitti

Toinen iso ärsyke on tupakointi, jota siis harrastetaan ihan joka paikassa. Kiitos EU:lle kyseistä asiaa ei voi tehdä ravintoloissa. Muuten siis ihaaaan joka paikassa; kadulla, työpaikalla, autossa ja kaiken ihanuuden lisäksi myös kotona ;( Ei siis ole ihmekkään, jos kohta on passiivisen tupakoinnin takia keuhkosyöpä tai jotain :D Kohta pääsee Suomen "terveellisen" ilmaston luokse! :D

Töissä ei ole tapahtunut mitään erikoisia asioita, tänään vietimme koko päivän tietokoneen ääressä tekemässä tehtävää, jonka saimme Suomesta ja opettelimme miten tilataan tavaroita ja kuinka paljon. Odotan innolla jo seuraavaa viikkoa, koska päivät ne vain lyhenevät ja lyhenevät.

Suomessa on kuulemma tullut jo ensilunta, kun taas täällä lunta ei ole luvattu tulevan moneen päivään, päinvastoin; aurinko paistaa ja linnut laulaa, lämpötila on n. 3-6 asteen kohdilla. Kuitenkin voisin joku päivä käydä kaupan kautta ostamassa itselleni talvikengät ja takin :) Ja samalla saisin ehkä ostettua ne postikortit :D

Terkuin E ;)

Välitiedotusta

Servus!

Tänään töissä oli erittäin vaativa tehtävä: tehdä suomalaista perinneruokaa, noooh ei me jaksettu sitten mitään karjalanpaistia vääntää niin päätimme tehdä pipareita ja joulutorttuja (vaikka ei ne hirveesti Suomea edusta:)). Kaiken lisäksi teimme ne vielä valmistaikinasta, jotka kaverini vanhemmat toivat Suomesta (Iso kiitos heille!), joten pääsimme melko helposti siitä tehtävästä. Saatuamme ne valmiiksi, veimme ne johtajalle ja hän sanoi, että meidän pitää tarjoilla niitä asiakkaille SAKSAAA puhuen.. voitte sitten arvailla, että kuka heidän kanssaan sitten jutteli :D Yllätyimme hieman, kuinka paljon ihmiset söi niitä ja vielä kehui niitä :D Muutama henkilö kysyi, että mistä näitä saa ostettua.




Hieman opiskelimme sen jälkeen yrityksen tietojärjestelmää ja meille kerrotiin - mitä meidän pitää seuraavalla viikolla tehdä. Siihen loppuikin tämä päivä, koska saimme luvan lähteä aikasemmin.

Nyt lähden kohti isäntäperheen mökkiä Rottach-Egerniin... ja viikonloppu ohjelmaan kuuluu condoli-hissillä kulkeiminen vuorille (jotka muuten taitavat olla Alpit) :D

T. Emmi :)

ps. Ensi viikoksi on Müncheniin luvattu lunta, JEEE :D pitää käydä ostaa takki ja kengät ;)

Vuodatus vol.1

Ciao!

Aikas nopsaan tää kaks viikkoa on jo mennyt ja en ole yhtään postikorttiakaan ehtinyt/muistanut ostaa. Mutta enköhän mä niitä tässä lähipäivinä osta :D Onneks tässä on vielä 4 viikkoa jäljellä.

Olemme saaneet säännölliset työajat eli klo 9-15,kun aikasemmin saatoimme edellisenä päivänä kysyä pomolta, että monelta tulemme töihin. Tällä viikolla töissä ei ole oikein joutunut tekemään yhtään mitään, ku viikko alkoikin sillä, että etsimme reseptejä suomalaisista perinneruuista (joita meidän pitäisi siis kokata) ja loppuen lopuksi päätimmekin tehdä piparkakkuja ja joulutorttuja; nopeaa ja helppoa! Teemme siis muutakin kuin vain reseptien etsimistä: näppäilemme numeroita saksankielisistä papereista (jotka ovat kuulemma ERITTÄIN tärkeitä), jotain excel taulukoita sekä pääsin tekemään yhtä mainosflaijeria.

Olemme myös käyneet saman konsernin toisessa samankaltaisessa kaupassa, josta meidän piti hieman kertoa, että miten se eroaa meidän tukusta. Oli kyllä kiva käydä jossain muualla kuin vain istua konttorissa... Teimme muutamat näytteet joululahjoista, jotka laitoimme nätisti esille. Joku päivä menemme katsastamaan yhtiön kilpailijaa, joten siinäkin menee melkein puolikas päivä :D

Yhtenä päivänä meinasi niin mennä hermot työpaikkamme Projekti"johtajaan", kun joudun tämän viikon olla hänen kanssaan ja olla hänen assistenttina, joka siis tarkoittaa sitä, että hän laittaa minun vastuulle asioita (jotka oikeasti kuuluisivat hänelle). Vielä sellaisia joita en ole ikinä koulussa (tai missään muuallakaan) opiskellut. Senhän takia olemme täällä Saksassa että oppisimme uusia asioita, MUTTA tämä kyseinen herra sitten päätti laittaa minut tekemään jotain tarralappuja excelillä (ja se ei ole mikään tosta-noin-vain ekaa kertaa tekemässä-tyyliin :D)vaan kyseessä oli 14 eri pastan kokoaminen tiedostoon ja siitä vielä tulostaa oikean kokoiset laput! Tuo kuullostaa helpolta, mutta ei sille, joka sitä ekaa kertaa tekee... ja sen tehtävän väliin hän päättää lisätä vielä muutaman tehtävän lisää, how nice is that? :D:D

Onneksi on enää pari päivää hänen kanssaan :D Muuten työpaikkakin on OK ja oleilu täällä :D

Perhe on ollut edelleen erittäin mukava ja olen muuten unohtanut kertoa, minkälainen kokoonpano tämä perhe on :D eli perheessä on isä, äiti, 3 poikaa (23v, 21v ja 12v) sekä tyttö (15v). Vanhimmat pojat asuvat läheisessä kerrostalossa ja me muut asumme toisessa kerrostalossa, parin U-Bahn pysäkin päästä päärautatieasemasta. Perhe omistaa ison asunnon,joka on n. 80 vuotta vanha (eli lattiat hieman narisee jne:)) Talossa on 6 huonetta, keittiö ja 2 WC:tä ja 2 kylpyhuonetta. Heillä on myös kissa nimeltä Seli, joka tykkää nukkua huoneeni sohvalla :D

Yhtenä päivänä halusimme mennä kahvilaan juomaan kahvia ja syömään esim. pullaa tai leipiä, MUTTA EI --- ei täältä mitään kahviloita löytynyt, ei- vaikka kuinka etsittiin kaupungilla. Päätimme lähteä sitten pikku kaduille katsomaan olisiko siellä missään, niin thank God siellä oli. Sekin oli ravintola, mutta kyllä me sieltä teetä ja leipää saatiin :D

Hirveästi mainostetaan sitä, että saksalaiset juttelisivat hirveästi esim. metrossa tai junassa, mutta todellisuudessa se ei ole näin, VAAN täälläkin ihmiset tuijottavat seiniä tai ovia :D Hississä ihmiset saattavat jotain small talkia vääntää, mutta sekin hyvin vähäistä :D

Vihdoin!

Hellurei taas!

Nyt on "kunnon" työt aloitettu, vaikka en siltikään oikein tiedä mikä on työtehtäväni :D No siis kuitenkin tällä hetkellä kuitenkin istun toimistossa tietokoneen äärellä ja koitan ymmärtää mitä kolleegat sanovat (kyllä, saksaa täällä mongerretaan).

Ensin opettelin käyttämään kämmenmikroa, jolla tarkastettiin, että onko tiettyjä tuotteita hyllyssä ja jos ei ollut niin kämmenmikro ilmoitti siitä tietokoneelle ( ja niistä kokosimmen listan). Työalue haravointini koostui juusto-, liha- ja pakaste-osastoista. Haravoinnin jälkeen menimme toimistoon istumaan ja tekemään jotain paperihommia (joista ei ole mitään käsitystä mitä ne oli) -- tein työtä käskettyä :D Siinä se päivä yllättävän nopeasti sitten menikin :D

Tämän viikon teen sitä työtä ja sen jälkeen vaihdan kaverini kanssa, että hän tulee jatkamaan minun tehtäviä ja minä menen hänen. Mielenkiintoista siis tulossa :D Tänään jopa "piinapenkki"- pomokin oli yllättävän ystävällinen ja naureskeli, kun en aina ymmärtänyt kaikkea :D

Huomenna (eli keskiviikkona) menemme töihin klo 8 ja sieltä lähdemme Münchenin lentoasemalla opettajaamme vastaan, kun hän tulee työpaikallemme pitämään tavoitekeskustelua (eli siis mitä odotamme työstä jne).

Tänään on nähty, kuultu ja maistettu jotain suomalaista. Kävimme kaverini kanssa Münchenin nykytaide museossa (joka oli erittääääin iso ja avara).

Pinakothek der moderne

ulkoa ja sisältä

Eli yritys on vähittäistavara tukku...

Perustettu: vuonna 1964 Mühleheim/Ruhr

Pääkonttori: Düsseldorf

Myynti: 33,1 mrd. €

Maita: 29

Myymälöitä: 655

Työntekijöitä: 122 814

Tuotteita: 14 000- 50 000
- 20 000 eri ruokatuotetta ja 30 000 ei-ruoka tuotetta (riippuen koosta ja tyypistä)
-3 kauppa formaattia: Classic (myymälät 10 000-16 000 m2)
Junior myymälä (myymälät 7000–9000 m2)
Eco myymälä (myymälät 2 500–4000 m2)

Asiakaskuntaan kuuluu mm. hotelleja, huoltoasemia, kioskeja ja ravintoiloita.

No niin...

Tänään siis alkoi kauan odotettu ensimmäinen työpäivä, joka loppuenlopuksi ei ollutkaan mitenkään mahtava; aluksi luulimme, että olemme toimistossa töissä - mutta ei... meille oli varattu paikka HYLLYTTÄJINÄ!!!! Siihen lopahti meidän "unelmatyö"-dream :D Ensinnäkin meidän pitää laittaa jotkut kauheat työliivit päälle ja purkaa tavaroita (how nice is that). En malta odottaa mitä huomenna tapahtuu :D:D Onneksi meillä on mukava nuori herra "työpaikkaohjaajana" (eli siis hän näyttää meille mitä pitää tehdä ja milloin) ja lisäksi tietysti paikan pomot. Muut työntekijät ei hirveästi englantia puhu (surprise surprise :D) ja heidän kanssa kommunikaatio on hieman vaikeaa. Tänään kuitenkin meidät pyydettiin juttelemaan yhden pomon kanssa hieman meidän työkuvioista ja työajoista. Voin sanoa, että se keskustelu ei ollut mistään maailman parhaimmasta päästä VAAN kyseessä oli ns. piinapenkistä, ja koska minä olen ainut (eli siis töissä on suomalaisista minä ja kaverini) meistä kahdesta joka puhuu saksaa, joten mä jouduin olla se välikäsi siinä, että sain käännettyä suomeksi kaikki, ja kun mun saksan kieli ei oo mistään parhaimmasta päästä ni oli hieman hankalaa. Sekin vielä, että se pomo halusi että me puhuisimme töissä saksaa ni hän hoiti sitten sen piinapenkinkin saksaksi. Hieman jouduin tänään myös asiakaspalvella, kun asiakkaat tulivat kyselemään missä tietyt tuotteet ovat. Toivottavasti aurinko paistaa tällä kertaa myös risukasaan ;)

Huomenna lähdemmekin perheen kanssa Alppien juurelle Rottach-Egerniin, jossa perheellä on mökki. R-E on kuulemma pieni kylä, joka talvella kasvaa isoksi turistikeskukseksi laskettelun ansiosta.

-----------------------> next day

Tänään menin (ja osasinkin vielä) yksin U-Bahnilla töihin. Päivä alkoi perinteiseen tapaan; liivi päälle ja hyllyttämään, siinä toivossa, että tänään tapahtuisi jotain mielenkiintoista :D .... ja niin tapahtuikin ennen ruokatuntia, kun "piinapenkki"-pomo tuli vastaan käytävällä ja kertoi, että saatan päästä maanantaina konttoriin tekemään töitä, JEESSS!!! Oli mukava lopetus päivälle :D Saas nährä miten meikäläisen käy...

Tänään näin myös Alpit (ne on niiiiiiiin kauniita!!) ja perheen hienon talon pienessä kylässä. Huono puoli täällä on vain sää, vettä tulee vaan, mutta vuorilla sataa lunta, plaaaah.. :/ Mutta todella kaunista täällä Rottach-Egern:ssä. Olen tavannut myös uusia tuttavuuksia, ja perheen naapuri kävi syömässä meidän kanssa (hän oli suomenruotsalainen, asunut n. 30-40 vuotta Saksassa, eikä osaa enää kunnolla suomea). Sää on ollut melko huono, kun Alpeilla sataa lunta ja täällä Alppien juurilla vettä.

Voin myöhemmin laitella hieman kuvia tänne kun vaan kerkeän, kiirettä pitää ;)